Sankaritar Äiti

ÄITISANKARI Hän muisti jokaisen heistä. Ei lukumäärän, vaan tunteen perusteella.

Ensimmäinen oli opettanut häntä olemaan pelkäämättä rakastamista. Toinen – olemaan nukkumatta öisin ja hymyilemään joka tapauksessa. Kolmas oli saanut hänet itkemään ilonkyyneleitä ensimmäistä kertaa, yksinkertaisesti puristamalla hänen sormeaan pienellä kädellään.

Jokaisen uuden lapsen myötä hänen sydämensä ei haljennut – se kasvoi suuremmaksi, syvemmäksi, vahvemmaksi.

Ja nyt heitä oli niin paljon, että huone kamppaili pitääkseen sisällään tämän pienen elämän meren. Hän makasi heidän keskellään, kuin heidän universuminsa keskipisteenä.

Huone tuntui pysähtyneen ajassa. Tavarat kaikkialla – pienet sukat, pullot, peitot, silmättömät lelut. Ja tämän kaaoksen keskellä – hän.

Hän makasi pehmeällä vaatevuorella, kuin saarella myrskyisän meren keskellä. Hänen kätensä olivat ojennettuina, silmät kiinni. Hänen kasvoillaan – outo ilme: sekä hymy että väsymys, josta oli jo kauan sitten tullut osa häntä.

Hänen ympärillään – lapset. Liikaa lapsia yhdelle sydämelle.

Mutta hänen sydämensä kesti sen.

He nukkuivat. Lähes kaikki. Pienet kasvot yhdessä, hiljainen hengitys, muutama nyyhkytys unissaan. He eivät tienneet, että heitä oli liikaa. He olivat yksinkertaisesti siinä – ja se riitti.

Hän istui hänen vieressään lattialla laatikko käsissään, ikään kuin olisi unohtanut, miksi hän oli ottanut sen. Hän katsoi sitä. Joskus – lapset. Joskus – tyhjyys.

«Nukuitko?» hän kysyi hiljaa.

Nainen ei vastannut heti. Hän veti syvemmän hengenvedon, ikään kuin keräten viimeiset voimavaransa.

«Ei…» hän kuiskasi lopulta. «Yritän vain… muistaa hiljaisuuden.»

Hän nyökkäsi, vaikka nainen ei nähnyt häntä.

Jossain vauva alkoi itkeä. Sitten toinen. Sitten kolmas – kuin ketjureaktio. Hiljaisuus rikkoutui.

Nainen avasi silmänsä.

Ja siinä hetkessä kaikki oli läsnä: rakkaus, pelko, rajaton hellyys… ja väsymys, jota edes uni ei voinut pyyhkiä pois.

Hän nousi hitaasti istumaan.

Koska, olipa heitä kuinka monta tahansa – jokainen heistä odotti.

Ja hän nousi aina ylös.

Добавить комментарий

Ваш адрес email не будет опубликован. Обязательные поля помечены *