”Olen 76-vuotias. Poikani pyysi minua hankkiutumaan eroon koirastani väittäen, että se on minulle vaarallinen. Eräänä yönä, kun poikani luuli minun nukkuvan, koirani alkoi kuitenkin haukkua häntä raivoisasti. Kun selvitin syyn, soitin välittömästi poliisille…”

Vain tunteja synnytyksen jälkeen mieheni otti vastasyntyneen vauvamme ja katosi jäljettömiin. Soitin hänelle satoja kertoja, mutta hän ei koskaan vastannut. Kolme päivää myöhemmin poliisi saapui sairaalahuoneeseeni. Yksi poliiseista katsoi minua silmät kyynelissä ja sanoi: ”Rouva, olemme löytäneet miehenne… Mutta vauvallenne on sattunut jotakin.”

Löydettyäni kylpyhuoneesta oudon esineen kysyin tyttöystävältäni, mikä se oli… Hänen vastauksensa järkytti minut täysin!

”Olen 86-vuotias, ja miniäni sai kaikki uskomaan, että olin menettämässä järkeni. Jopa oma poikani uskoi häntä ja päätti, että minut on sijoitettava hoitokotiin. Mutta sinä aamuna, kun he tulivat hakemaan minua, soitin vain yhden puhelun. Kaksikymmentä minuuttia myöhemmin, kun poikani näki, kuka ovellani seisoi, hänen kasvonsa kalpenivat täysin. Hän tarttui käteeni ja aneli: ’Äiti, ole kiltti… älä päästä heitä sisään!’ Eikä kyseessä ollut poliisi. Se oli henkilö, jota en koskaan odottanut näkeväni enää uudelleen…”

Odotin neljä tuntia, että kuusi lastani saapuisivat 60-vuotisjuhliini. Mutta lasteni sijaan ovelle ilmestyi poliisi, jolla oli mukanaan salaperäinen viesti.
”Olen 76-vuotias. Poikani pyysi minua hankkiutumaan eroon koirastani väittäen, että se on minulle vaarallinen. Eräänä yönä, kun poikani luuli minun nukkuvan, koirani alkoi kuitenkin haukkua häntä raivoisasti. Kun selvitin syyn, soitin välittömästi poliisille…”
Vain tunteja synnytyksen jälkeen mieheni otti vastasyntyneen vauvamme ja katosi jäljettömiin. Soitin hänelle satoja kertoja, mutta hän ei koskaan vastannut. Kolme päivää myöhemmin poliisi saapui sairaalahuoneeseeni. Yksi poliiseista katsoi minua silmät kyynelissä ja sanoi: ”Rouva, olemme löytäneet miehenne… Mutta vauvallenne on sattunut jotakin.”