Isäni lähti Havaijilta 20-vuotiaana eikä koskaan palannut – sitten hänen menneisyydestään tullut yllättävä paketti sai äitini kalpenemaan.

Mentyäni 24-vuotiaana naimisiin itseäni viisikymmentä vuotta vanhemman miehen kanssa kaikki ympärilläni uskoivat, että olin nai-nut hänet vain hänen rahansa vuoksi. Myös itse olin vakuuttunut siitä, että koko hänen omaisuutensa siirtyisi minulle hänen kuoltuaan. Vuotta myöhemmin mieheni kuitenkin menehtyi, ja kun hänen asianajajansa soitti, riensin välittömästi notaarin luo. Siellä minulle kuitenkin kerrottiin jotakin, mikä sai jalkani vapisemaan…

Olin kahdeksannella kuulla raskaana odottaessamme kuudetta lastamme, kun mieheni pakkasi matkalaukun ja sanoi: ”Tarvitsen muutaman päivän omaa aikaa.” Sitten hän katosi. Kun vauvamme vihdoin syntyi, sain jotakin, mikä paljasti, mitä hän oli koko ajan suunnitellut.

Isämme kuusikymmenvuotisjuhlissa äiti nousi äkkiä juhlapöydästä ja sanoi: ”Tänään saatte tietää, kuka isänne todella on. Hän ei ole se mies, jonka luulitte tuntevanne”…

Olin kaksikymmentäkaksivuotias ja yhä neitsyt, ja äitini oli aina varoittanut minua: ”Älä koskaan jää kahden kesken isoäitisi miehen kanssa.” Luulin, ettei hän vain pitänyt Waynesta… kunnes eräänä yönä, isoäitini ollessa poissa, Wayne tuli kotiin humalassa, astui huoneeseeni, lukitsi oven ja sanoi: ”Tänä yönä kuulut minulle.”
Isäni lähti Havaijilta 20-vuotiaana eikä koskaan palannut – sitten hänen menneisyydestään tullut yllättävä paketti sai äitini kalpenemaan.
Mentyäni 24-vuotiaana naimisiin itseäni viisikymmentä vuotta vanhemman miehen kanssa kaikki ympärilläni uskoivat, että olin nai-nut hänet vain hänen rahansa vuoksi. Myös itse olin vakuuttunut siitä, että koko hänen omaisuutensa siirtyisi minulle hänen kuoltuaan. Vuotta myöhemmin mieheni kuitenkin menehtyi, ja kun hänen asianajajansa soitti, riensin välittömästi notaarin luo. Siellä minulle kuitenkin kerrottiin jotakin, mikä sai jalkani vapisemaan…