«Olin 79-vuotias, kun lääkäri kalpeni tutkimuksen jälkeen ja kysyi: ‘Onko miehesi koskaan pakottanut sinua tekemään jotakin, mitä et halunnut tehdä?’ Pelästyneenä kuiskasin: ‘Kyllä… 49 vuoden ajan.'»

Mieheni kuoleman jälkeen en kahdentoista vuoden ajan antanut kenenkään päästä lähelleni tai koskea minuun – kunnes eräs tuntematon alkoi pyytää minulta päivittäin yhä rohkeampia kuvia. Kun vihdoin tajusin, mihin hän minua todellisuudessa käytti, tuntui siltä, ​​että oli jo liian myöhäistä…

Appivanhempani syyttivät minua vuosia siitä, että tyttäremme syntyi kuurona – mutta lukion valmistujaispäivänä hän astui lavalle ja hiljensi heidät kaikki yhdellä ainoalla puheella.

Isäpuoleni kasvatti minut kuin omanaan äitini kuoltua ollessani neljävuotias – hänen hautajaisissaan erään vanhemman miehen sanat paljastivat minulle totuuden, joka oli pysynyt minulta salassa vuosia.

Äitini sanoi minulle usein: ”Älä istu vaarin sylissä.” En koskaan ymmärtänyt miksi. Eräänä päivänä en totellut, vaan istuin siinä silti. Vaari hymyili, kumartui lähelle korvaani ja kuiskasi: ”Voisitko tulla nukkumaan viereeni tänä yönä?”
«Olin 79-vuotias, kun lääkäri kalpeni tutkimuksen jälkeen ja kysyi: ‘Onko miehesi koskaan pakottanut sinua tekemään jotakin, mitä et halunnut tehdä?’ Pelästyneenä kuiskasin: ‘Kyllä… 49 vuoden ajan.'»
Mieheni kuoleman jälkeen en kahdentoista vuoden ajan antanut kenenkään päästä lähelleni tai koskea minuun – kunnes eräs tuntematon alkoi pyytää minulta päivittäin yhä rohkeampia kuvia. Kun vihdoin tajusin, mihin hän minua todellisuudessa käytti, tuntui siltä, ​​että oli jo liian myöhäistä…