Kun Léa syntyi, sairaanhoitaja perääntyi kauhuissaan ja huudahti: ”Vie tuo vauva pois luotani! En todellakaan halua saada tartuntaa!” Hetkeä myöhemmin lääkärin reaktio sai kaikki synnytyssalissa olijat hämmennyksen valtaan.

”Olen 74-vuotias. Miniäni vaati joka ilta, että joisin lasillisen vettä ennen nukkumaanmenoa. Eräänä aamuna heräsin käsi sidottuna, enkä muistanut edellisillasta yhtään mitään. Päätin asentaa piilokameran, mutta se, mitä näin tallenteelta seuraavana aamuna, sai minut soittamaan välittömästi pojalleni…”

Tyttärentyttäremme syntymän jälkeen miniämme kieltäytyi antamasta meidän pitää häntä sylissä. Hän väitti, ettemme enää olleet henkisesti toimintakykyisiä ja voisimme olla vaaraksi hänen vauvalleen. Sydämeni särkyi, mutta vielä enemmän sattui se, että poikani pysyi hiljaa. Sitten eräänä päivänä hän soitti ja pyysi meitä tulemaan kotiinsa. Kun saavuimme, sisällä odotti meitä kaksi poliisia ja kaksi tuntematonta ihmistä. Poikani katsoi minua suoraan silmiin ja kertoi, mitä hän aikoi tehdä meille. Kuultuani hänen sanansa melkein pyörryin…

”Esimieheni sanoi minulle: ’Jos otat tänä iltana kuvan kanssani, kolminkertaistan palkkasi huomenna.’ Suostuin. Mutta seuraavana aamuna töihin saapuessani näin valokuvani toimiston ovessa. Kyyneleet silmissäni ryntäsin esimieheni työhuoneeseen…”

Yritin yhä toipua pitkästä ja uuvuttavasta synnytyksestä, kun mieheni vihdoin astui sairaalahuoneeseen ja kumartui vastasyntyneen tyttäremme ylle.
Kun Léa syntyi, sairaanhoitaja perääntyi kauhuissaan ja huudahti: ”Vie tuo vauva pois luotani! En todellakaan halua saada tartuntaa!” Hetkeä myöhemmin lääkärin reaktio sai kaikki synnytyssalissa olijat hämmennyksen valtaan.
”Olen 74-vuotias. Miniäni vaati joka ilta, että joisin lasillisen vettä ennen nukkumaanmenoa. Eräänä aamuna heräsin käsi sidottuna, enkä muistanut edellisillasta yhtään mitään. Päätin asentaa piilokameran, mutta se, mitä näin tallenteelta seuraavana aamuna, sai minut soittamaan välittömästi pojalleni…”